Enontekiö 2004

Osa 1: Vettä kengissä

6.-7.8.2004
Matkustimme yöjunalla Kolariin J:n ja P:n kanssa. Junassa oli tuskaisen kuumaa, lähtiessä 32 astetta. Ei niin hyvin nukutun yön jälkeen saavuimme Kolariin aamupäivällä, ajoimme auton ulos junasta ja suuntasimme kohti Hettaa.

Hettassa kävimme luontokeskuksessa ostamassa kalastusluvat ja Jussantuvalla syömässä. Pian matkasimme puheliaan taksikuskin kyydillä Näkkälään (noin 60 €) ja siirryimme maastoon. Heti tipautti muutaman sadepisaran. Liikkeelle lähdimme noin klo 17.

Näkkälästä kuljimme Palkisoaivin kautta Olkojärvelle, melko soista maastoa ja nousuja. Matkaa kertyi noin kuusi kilometriä, ja aika väsyneinä pystytimme leirin hieman klo 21 jälkeen.




8.8.2004
Ensimmäisen kerran heräsimme sateeseen kuuden aikoihin. Puoli kahdeksalta – sataa … puoli yhdeksältä – sataa … yhdeksältä – sataa. Nyt ei taida olla sadekuurosta kyse, mutta onneksi oli vain kevyttä sadetta. 

Puoli tuntia lähdön jälkeen aurinko näyttäytyi. Sade lakkasi ja sää lupaili hyvää, ennusteen mukainen puolipilvinen sää näyttäisi toteutuvan. Kaunis sää siivitti nelihenkisen retkikunnan venyttämään lounastauon ajankohtaa ja taivaltamaan vielä eteenpäin.


Retkikunnan taivaltaessa kohti lounastaukoa taivas tummuu ja alkaa seuraava sadekuuro – joka kestikin vajaat kuusi seuraavaa tuntia. Sateisen lounaan jälkeen totesimme, että goretex-kengät eivät ole 100% vedenpitävät. Samalla päätimme reittimuutoksesta, jolla saisimme varusteet kuiviksi seuraavana päivänä. Suunta otettiin siis Hetta-Näkkälä-reitin autiotuvalle, joka on vaivaiset 8 kilometriä sivussa aiotulta reitiltä. Emme siis ole lähelläkään siellä missä pitäisi. Maisemat ovat kuitenkin kauniita.

Näkkäläjoesta tultiin yli heittämällä (vettä oli noin polviin asti), kunhan Olkovaaralta oli ensin suunnistettu Ragatgielasin kautta siihen ainoaan väliin, jossa suo ei piiritä jokivartta.

Lopulta väsyneet vaeltajat tulevat maaliin puoli yhdentoista aikoihin, ja kuusi tuntia märkinä kengissä hautuneet jalatkin saivat ansaitun levon.

9.8.2004
Kuuma yö ei parasta mahdollista unta tarjonnut. Aamulla aloitimme päivän toimet: pyykkäys ja kenkien kuivaus. Keräsimme ja keitimme kiviä, joita sitten kuumina laitettiin kenkiin kuivumista nopeuttamaan. Hidasta oli silti kuivuminen, mutta onneksi ei ollut kiirettä jatkaa matkaa. Päivä meni aika lailla lepäillessä.
Kuuden maissa lähdimme kalaan Näkkäläjoelle reilun kilometrin päähän J:n ja P:n jäädessä tuvalle pitämään kipinää. Puoli kymmeneltä palasimme takaisin tuvalle. Mukaan otettavaksi oli pari harjusta ( myös muutamia alamittaisia harreja ja taimenia + yksi haukikin otettiin ylös, mutta laskettiin takaisin kasvamaan). Kylläpä taas maistui nuotiolla foliokypsennetty harri hyvältä pottumuusin kanssa! Nukuimme toisenkin yön Näkkälän autiotuvassa.

10.8.2004
Lähdimme puolen päivän jälkeen kohti Hettaa. Tahti oli melkoista pikamarssia. Lounas syötiin 7 km Hettasta olevalla lukitulla kodalla. Aterian kunniaksi alkoi taas sataa.
Ensimmäinen kuuro taukosi kuitenkin pian ja saimme taivaltaa seuraavat 3 kilometriä ilman sadevarusteita. Kun jäljellä oli 4 kilometriä, niin alkoi pieni tihkusade, joka ei haitannut menoa. Se kuitenkin muuttui pian kaatosateeksi, joten kastuimme taas totaalisesti.

Jussantuvalla märät varusteet laitettiin kuivaushuoneeseen ennen saunaa ja päivällistä. Retken ensimmäinen osa oli saatu kosteaan päätökseen.

Osa 2: Haukien huviretki

11.8.2004
Yllätys oli positiivinen, kun kuivaushuoneesta löytyi aamulla todellakin kuivat varusteet. Aamiaisen jälkeen järjestelimme rinkat uudelleen uutta seikkailua varten. J & P tarjosivat vielä kyydin Vuontisjärvelle, josta sitten lontustelimme muutaman hassun kilometrin ja päätimme leiriytyä ensimmäiselle koskelle, joka oli kalastuslupa-alueella. Lounaaksi söimme Minnan hauen, noin 50 cm.
 


Illalla yritimme vielä narrata kaloja, mutta saldoksi jäi vain yksi 15 cm harjus sekä muutama pienemmän kalan näykkäisy.

Sään viileneminen on harventanut itikkapopulaation lähes olemattomaksi. Siitä, miten vielä la-ti polttiaiset kiusasivat retkeilijää, on jäljellä vain muisto.



12.8.2004
Viileä yö, taisi olla jopa vähän pakkasta. Kosken tasainen pauhu taustalla säesti hyvin nukuttua yötä.

Purimme leirin ja lähdimme kohti Kuortuslompoloa. Seuraavalla leiripaikalla ihmettelimme hetken paikallisten ponttonilauttaa ja pistimme sitten leirin pystyyn. Myöhäisen lounaan jälkeen pitelimme teltassa sadetta muutaman sadekuuron ajan ennen kalastusta.
Päivälliseksi emme syöneet Samin haukea (n. 50 cm), vaan lihariisipataa ja Minnan harjuksen. Taimenet loistavat edelleen poissaolollaan. Yöstä on tulossa kylmä.



13.8.2004
Muutamat pienet sadekuurot herättivät, muutoin yö oli melko viileä. Aamusella kuunneltiin pari tuntia ponttonilautan suunnalta kuuluvaa kolinaa. Lopulta sieltä ilmestyi pari paikallista miestä mönkijöillään.

Sadekuurot taukosivat viimein noin klo 13 aikoihin. Rinkat selkään ja kohti seuraavaa leiriä. Hyvällä reittivalinnalla säästimme kilometrejä, mutta aikaa kului vaikeassa maastossa.
Uusi leiri pystytettiin noin klo 18. Paikka on sen verran kaunis, että tuumailimme jäävämme tänne muutamaksi päiväksi ennen paluumatkaa.

Päivän kalansaalis oli vain alamittaisia ja yksi hauki. Yöstä on tulossa taas kylmä, vesipisarat rinkkojen sadesuojissa ovat jo jäätyneet.

Yöusva Pöyrisjoella leiripaikalta kumpaankin suuntaan oli kaunista katseltavaa.


14.8.2004
Heräilimme yhdeksän aikoihin. Aamiainen saatiin nauttia aamuauringossa, jonka jälkeen alkoi taas pieni tihkusade.

Kalasteltiin koko päivä aina viiteen asti. Päivän hauki osui taas Samille. Iltakalastuskin toi hauen, tällä kertaa Minnalle. Huomenna syödään siis taas haukea. Minna teki samalla ennätyksen kalastetun kalan koossa, noin 65 cm.

15.8.2004
Yöllä heräsimme pari kertaa sateen ropinaan. Aamulla sade oli loppunut. Aamiaiseksi halstrattiin puolikas hauki, loput jäi syötäväksi seuraavalle aterialle. Aamiaisen jälkeen kalastelimme taas hieman saamatta sen kummemmin mitään. Tihkusateinen loppupäivä kului teltassa pelaillen Scrabblea. Yöllä kävimme vielä kokeilemassa jos isommat kalat olisivat syönnillä, mutta laihoin tuloksin.

16.8.2004
Taas yksi pilvinen aamu. Sadekuurot kulutettiin pelaamalla. Iltapäivällä otettiin suunta Jäkäläkuortusvaaran ohi Lumikoskelle, mutta se paikka, minne päädyimme, ei ollut koskea nähnytkään. Tasaista virtaa hamaan tappiin asti.


Paluumatkalla kalasteltiin pari pienempää virtakohtaa ja saaliiksi jäi retken toistaiseksi suurimmat harjukset. Minna pokasi vielä ison körmyniskankin jostain kiven takaa. Päivälliseksi siis ahvenfile ála nuotio ja sitten nukkumaan.

17.8.2004
Sataa – taas. Tällä kertaa sade ei näyttäisi olevan kuurottaista. Tänään pitäisi lähteä taas liikkeelle, mutta lähtö viivästyy koska sateen takia ei hotsita.


Lopulta noin klo 15 olimme valmiita lähtemään. Tultiin aika haipakkaa päivän rupeama. Viimeinen leiri pystytettiin samaan paikkaan kuin ensimmäinenkin klo 20.30. Pannulla voissa paistettu harjus oli herkullinen päivällinen (ja lounaskin siinä samalla).

18.8.2004

Vaihteeksi sataa. Sade lakkasi puolen päivän tienoilla, jolloin laitettiin leiri reppuun ja valmistauduttiin lähtöön. Reilun tunnin kuluttua oltiin taas Allanin kyydissä matkalla kohti Hettaa. Jussantuvalta huone, sauna, illallinen ja homma alkaa olla paketissa. Jäljellä on enää matka Rovaniemelle ja sieltä muutaman päivän päästä kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti